Tekoja lähipalvelujen puolesta

– Äänestä vastalause leikkauspolitiikalle

Valitaanko leikkauslistat vai teot peruspalvelujen hyväksi. Nämä ovat kuntavaalien päävaihtoehdot.
Saavatko Jyrki Kataisen hallitus ja kuntien valtapuolueet jatkaa kunnallisten palvelujen
leikkaamista, kilpailuttamista, yksityistämistä ja vallan keskittämistä – vai otetaanko suunta
demokraattisiin hyvinvointikuntiin. Toimitaanko asukkaiden vai markkinoiden ehdoilla?
Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaat ovat sitoutuneet tekoihin kunnallisten
lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta. Sen mukaan myös toimimme kunnanvaltuutettuina ja
asukasliikkeissä.
Hallitus ajaa lähipalvelujen, työpaikkojen ja kuntien lopettamislistoja
Kokoomuksen johtama kuuden puolueen hallitus aikoo kävellä kuntauudistamisessa asukkaiden
ja kuntien yli. Kuntauudistuksella aiotaan lopettaa suurin osa kunnista ja keskittää sosiaali- ja
terveyspalvelut 25 – 37 ns. sote-alueelle. Hallitus on leikannut kuntien rahoituksesta jo toista
miljardia ja tarkoitus on siirtää rahoitus vähitellen kokonaan kuntien vastuulle.
Jos hallituspuolueiden ajama kunnallisten palvelujen karsiminen ja kuntakoon paisuttaminen
toteutuu, se kaventaa demokratiaa, lisää eriarvoisuutta ja kuihduttaa kuntien reuna-alueita.
SKP vastustaa epädemokraattisten jättikuntien muodostamista. Kannatamme ihmisen kokoisia
ja asukkaiden tarpeisiin vastaavia kuntia, joissa voidaan kehittää asukkaiden itsehallintoa.

Lähipalvelut ovat perusoikeus

Lähipalveluilla on suuri merkitys tasavertaisen palvelujen saannin turvaamisessa. Ne luovat
perustaa myös asuinalueiden yhteisöllisyydelle. Euroopan unionin kestävän kaupunkikehityksen
ohjeiden mukaan peruspalvelut tulee olla asutuskeskuksissa kävelyetäisyydellä.
SKP puolustaa lähipalveluja ja haluaa rakentaa kuntiin kattavat lähipalveluverkostot. On
säädettävä laki, joka velvoittaa kunnat järjestämään lähipalvelut kohtuullisella etäisyydellä. SKP:n
mielestä hyvinvointi kuuluu kaikille. Kannatamme kuntien oman toiminnan laajentamista, joka on
kilpailuttamista ja yksityistämistä parempi vaihtoehto.

Terveyseroja vähennettävä

Terveyserot ovat kasvaneet. Osalla pienituloisista elinajan odote on jopa yli 12 vuotta lyhyempi
kuin hyvätuloisilla. Kuntien terveydenhuollon palvelut rapistuvat samaan aikaan kun yksityinen
terveysbisnes laajenee. Suomessa käytetään terveydenhuoltoon vähemmän rahaa kuin OECDmaissa
keskimäärin. Silti hallitus karsii näitäkin menoja.
SKP vaatii julkisen terveydenhuollon laittamista kuntoon. Terveyserojen kaventamiseksi on
kuntien perusterveydenhuolto tehtävä maksuttomaksi. Hoitotakuu on saatava toimimaan kaikissa
terveyspalveluissa. Kuntien terveyskeskuksissa on kehitettävä myös työterveydenhuoltoa. Tämä
edellyttää valtion rahoituksen lisäämistä. Erikoissairaanhoitoa ei pidä hajauttaa nykyisiä
sairaanhoitopiirejä laajemmin kuntiin ja valtion tulee kantaa päävastuu sen rahoituksesta.

Vanhuspalvelut kuntoon

Kunnissa on vähennetty vanhainkoteja ja muita pitkäaikaishoidon palveluja. Tätä on perusteltu
vanhusten oikeudella asua omassa kodissa. Samalla on kuitenkin karsittu myös kotipalvelujen
sisältöä. Yhä useammat vanhukset on jätetty omaisten avun varaan tai yksin, suorastaan heitteille.
Vanhuspalvelujen alibudjetointi on lopetettava. Vanhuspalvelulakiin on kirjattava sitovat
henkilöstönormit niin kotihoidossa kuin laitoksissa. Tämä edellyttää kunnallisten vanhuspalvelujen
kehittämistä ja siihen riittäviä valtionapuja. Myös omaishoitajien tukea on lisättävä. Tehostetun
palveluasumisen nimissä ei saa rahastaa ja riistää vanhuksia.

Lasten ja nuorten hyvinvointi taattava

Lapsiköyhyys, nuorten mielenterveysongelmat ja perheiden ongelmat ovat lisääntyneet
huolestuttavasti. Monet ongelmat ovat seurausta 90-luvun leikkauspolitiikasta, jonka virheitä ei ole
vieläkään korjattu. Esimerkiksi päiväkotipaikkoja on useimmissa kunnissa jatkuvasti liian vähän.
Lapsiperheiden palvelujen ja varhaisen tuen puutteet näkyvät lisääntyneinä lasten huostaanottoina.
Koko lapsiperheiden palveluketju on saatava toimimaan paremmin: päivähoito, kotipalvelut,
oppilashuolto, nuorisotyö ja lastensuojelu. Lisää resursseja on suunnattava erityisesti ongelmien
ennalta ehkäisemiseen.
Päiväkotien lapsiryhmiä on pienennettävä ja uudessa varhaiskasvatuslaissa on edellytettävä,
että ainakin joka toisella päiväkotien työntekijällä on lastentarhanopettajan pätevyys.
Nuorten omaehtoista toimintaa on tuettava ja harrastustoimintaan on tarjottava mahdollisuus
riippumatta vanhempien tuloista.

Koulutus ja kulttuuri kuuluvat kaikille

Kaikille yhteinen peruskoulu on tärkeä niin lasten ja nuorten sosiaalisen kehityksen kuin tasaarvon
kannalta. Koulutus on kuitenkin alkanut eriytyä ja eriarvoistua lisää. ”Koulupudokkuus”
ja ammatillisten opintojen keskeyttäminen on laajaa. Eriarvoisuutta lisää lähikoulujen ja
lähikirjastojen vähentäminen.
SKP puolustaa lähikouluja ja vaatii peruskoulun ryhmäkokojen pienentämistä. Ammatilliseen
koulutukseen on saatava lisää opettajia ja oppilaspaikkoja. Maahanmuuttajien kieliopintoihin on
ohjattava lisää resursseja. On palkattava lisää kouluterveydenhoitoja, -psykologeja ja –kuraattoreita.
Lähikirjastoja kehittämällä on edistettävä kaikille yhtäläisiä ja maksuttomia mahdollisuuksia
sivistykseen, kulttuuriin, oppimiseen ja omaehtoiseen aktiivisuuteen. Kuntien on tuettava
asukaslähtöistä kulttuuritoimintaa ja alueen taiteilijoiden työmahdollisuuksia.

Asumismenoja on alennettava

Oikeus kohtuuhintaiseen asumiseen pitäisi olla perusoikeus. Asuminen on kuitenkin alistettu
gryndereiden, pankkien ja vuokranantajien voitontavoittelulle. Kaavoitusta ja rakennustoimintaa
vääristävät kytkökset erilaisiin suurfirmoihin. Tähän liittyy korruptiota ja harmaata taloutta.
Kohtuuhintaisia asuntoja, erityisesti vuokra-asuntoja on saatava lisää ja asunnottomuus on
poistettava. On palattava vuokrasääntelyyn. Kuntien on ryhdyttävä itse rakentamaan ja
peruskorjaamaan asuntoja perustamalla tähän oma yksikkö tai liikelaitos. On laajennettava
asukasdemokratiaa. Kuntien kytkökset gryndereihin ja kauppaketjuihin on purettava.

On luotava työpaikkoja ja uudistettava työelämää

Hallituksen ajama kuntauudistus uhkaa lopettaa kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Talouden
taantuma ja rakennemuutos korostavat kuitenkin päinvastoin tarvetta luoda uusia työpaikkoja.
Kuntatyönantajan ajamat palkkaratkaisut vaikeuttavat naisvaltaisten ja matalapalkkaisten
työntekijöiden toimeentuloa. Hiostus ja pelolla hallitseminen on yleistä kunnissa.
Vaihtoehtona on työpaikkojen lisääminen, matalien palkkojen nostaminen, työajan
lyhentäminen ja työpaikkademokratian kehittäminen. Palkkaamalla lisää työntekijöitä kunnat voivat
parantaa palveluja ja edistää työllisyyttä.
Kilpailuttamisen ja yksityistämisen sijasta on laajennettava kuntien omaa toimintaa – myös
uusille aloille. Kunnissa ei esimerkiksi pidä suosia suurfirmoilta ostettavia suljettuja ohjelmistoja
vaan avointa lähdekoodia. Kuntiin kannattaa palkata työntekijöitä, jotka kehittävät omaa
ohjelmistotuotantoa ja auttavat asukkaita kuntien tietokantojen hyödyntämisessä.
Kuntien tulee torjua harmaata taloutta tekemällä työt omana toimintana aina kun mahdollista.
Hankinnoissa on rajoitettava alihankintaketjuja ja edellytettävä yrityksiltä myös ulkomaisten
työntekijöiden verojen kantamista.

Kunnat kestävän kehityksen tielle

Suuri raha pyrkii alistamaan kunnissa maankäytön, rakentamisen, energiatuotannon, liikenteen ja
palvelut ympäristönsuojelusta piittaamatta. Myös kuntien omilla ratkaisuilla on tärkeä merkitys
päästöjen, melun, luonto-, maisema- ja kulttuuri-arvojen kannalta.
Rio +20 –konferenssi ei tuonut tuloksia, mutta muutosta voidaan käynnistää tekemällä
kunnissa kestävän kehityksen toimintaohjelmat yhdessä asukkaiden kanssa. Tarvitsemme
ekologisesti kestävään kehitykseen lähipalveluja, lähiruokaa, uusiutuvaa lähienergiaa ja
lähidemokratiaa. Kaupungin ja maaseudun yhteistyönä voidaan rakentaa paikallistaloutta, joka
turvaa elinehtoja molemmissa ja auttaa selviytymään maailmantalouden myllerryksissä.
Joukkoliikennettä on parannettava kuntien omana toimintana. suunnaksi on otettava
siirtyminen maksuttomaan joukkoliikenteeseen. Keskusten lisäksi sitä voidaan kehittää eri tavoin
myös haja-asutusalueilla. Kaavoituksessa on estettävä kaupan ja muiden palvelujen keskittymistä,
mikä vähentää liikennetarvetta. VR:n raideliikennettä ei pidä kilpailuttaa.
SKP vastustaa kuntien liikelaitosten, kuten energiatuotannon, yksityistämistä. Haluamme
kehittää hiilivapaata ja ydinvoimavapaata kunnallista energiatuotantoa. Asukkaille ja kunnille tulee
taata lailla päätösvalta luontoa merkittävästi muuttavissa hankkeissa, kuten kaivostoiminnassa.

Leikkauslistoille on vaihtoehtoja

Kataisen kuuden puolueen hallitus on leikannut kuntien valtionapuja noin 1,2 miljardia euroa
vuodessa. Samalla lailla valtionosuuksia leikattiin 90-luvulla. Seurauksena oli palvelujen
heikkeneminen, jonka laskuja maksamme vieläkin esimerkiksi kasvaneina lastensuojelun,
mielenterveyden ja pitkäaikaistyöttömyyden ongelmina. Toisaalta valtion osuuden supistaminen
on merkinnyt palvelujen rahoituksen painopisteen siirtämistä pienituloisiin kovemmin kohdistuviin
kunnallisiin veroihin ja maksuihin. Hallitusohjelmaan ja EU:n talousliittosopimukseen kirjatut
menoleikkurit uhkaavat vaalien jälkeen taas uusilla menoleikkauksilla.
Kuntien palvelujen lisärahoitus on välttämätöntä ja hyväksi. Pääomatuloja on alettava verottaa
kunnallisverotuksessa kuten muitakin tuloja. Tämä tuottaisi kunnille 1,3 – 1,8 miljardia euroa
vuodessa. Kuntien valtionosuuksia ja osuutta yhteisöveron tuotosta on lisättävä. Kunnallisvero on
muutettava progressiiviseksi ja kunnallisveron perusvähennystä on korotettava.
Kuntien taloutta voidaan ja pitää vahvistaa myös kehittämällä kunnallista liiketoimintaa.
Kuntien on tuotettava peruspalvelut itse ja hylättävä kalliit yksityiset palvelut.

Osallistuvan demokratian ja itsehallinnon puolesta

Hallituksen ajamien jättikuntien tarkoitus on luoda pohjaa palvelujen keskittämiselle,
kilpailuttamiselle ja yksityistämiselle. Jo nyt pieneen piiriin keskittynyt ja virkamiesvaltainen
kuntien päätöksenteko etääntyy entisestään asukkaista. Yhdessä markkinaehtoisten johtamismallien
kanssa tämä heikentää myös kunnanvaltuutettujen roolia.
Vaihtoehtona on osallistuva demokratia: lähidemokratia, osallistuva budjetointi, asukkaiden
vapaassa käytössä olevat tilat ja tiedot, kunnanosavaltuustot ja kaikkiin näihin perustuva
kunnanvaltuutettujen uudenlainen suhde asukkaisiin.
SKP vastustaa kuntien pakkoliitoksia ja puolustaa asukkaiden oikeutta kunnalliseen
itsehallintoon. Jättikuntien sijaan tarvitaan demokraattista maakuntaitsehallintoa. Kuntavaalien
yhteydessä valittavien maakuntavaltuustojen tehtävänä olisi ohjata maakuntatason ratkaisuja mm.
kaavoituksessa, liikenteessä, erikoissairaanhoidossa ja ympäristöasioissa.
Kunnallista demokratiaa ja itsehallintoa ei saa rajoittaa EU:n talouskurisopimuksilla ja
direktiiveillä, ei myöskään yhtiöittämällä ja yksityistämällä julkisia toimintoja.
Kunnissa on sanottava selvästi ”ei” rasismille, väkivallalle ja militarismille. Maailmanlaajuista
vastuuta tulee kantaa myös niin, että kuntien hankinnoissa ei käytetä hyväksi halpatyövoimaa,
veroparatiiseja eikä ympäristöllä haitallisia tuotteita.
Pelkkien puheiden sijasta nyt tarvitaan tekoja lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta. Tee
kuntavaaleista vastalause leikkauspolitiikalle ja pienen piirin vallankäytölle!

Suomen kommunistinen puolue
Keskuskomitea