Tikkurilan asukastilassa 24.2. pohdittiin tekeillä olevaa sote-ratkaisua Uudellamaalla useamman asiantuntijan näkökulmasta.

Mikä muuttuu sosiaali ja terveyspalveluissa uuden järjestelmän myötä Uudellamaalla vai muuttuuko mikään?

Uusimaahan on saamassa oman aluellisen ratkaisun jossa Uusimaa jaetaan viiteen “maakuntaan”. Helsinki muodostaa yksinään oman alueen, Vantaa ja Kerava yhdessä toisen, Keski-uudenmaan kunnat kolmannen, Espoo ja Länsi-Uudenmaan kunnat neljännen ja Itä-Uudenmaan kunnat viidennen. Uusi suunniteltu aluejako ei vaikuta Helsinkiin mitenkään, Vantaa-Kerava muuttuu vähän, Keski-uudellamaalla on jo ollut kuntien välistä yhteistyötä terveydenhoidossa. Suurimmat muutokset tapahtunevat, jos ehdotus aluejaosta hyväksytään, Länsi-Uudellamaalla. Siellä Espoon vaikutus voi olla muille kunnille kohtalokasta. Itä-Uudenmaan kunnat ovat tasakokoisempia ja ehkä löytävät helpommin tasaveroisemman ratkaisun.

Soten sisällöllisestä ratkaisemisesta

Tilaisuuden alustajat lääketieteen ja kirurgian tohtori Heikki Vuorinen, Helsingin vanhusneuvoston jäsen Olli Salin, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Olli Savela, Uudenmaan CP-yhdistyksen sosiaalietuusneuvoja Aura Kaskisydän ja toimittaja Yrjö Hakanen avasivat asiaa omista näkökulmistaan.

Tohtori Vuorisen loppupäätelmä sote-uudistuksesta oli synkkä: Sote, muutos, jotta mikään ei muuttuisi.

Vuorinen tarkasteli esityksessään erityisesti julkisen ja yksityisen terveydenhoidon asemaa terveydenhoidossa. Julkisen sektorin hän näki maksajan roolissa, julkiselle puolelle pyritään jättämään kakki sellaiset palvelut joilla on vaikea tehdä voittoa, kuten vanhukset, moniongelmaiset, alkoholiongelmaiset, huumeet ja osa erikoissairaanhoidosta.

Yksityinen sektori huolehtii siitä osasta joilla voitot tehdään, lääkkeet, rokotteet, teknologia ja rakentaminen sekä osan palveluista (helposti hoidettavat) jonka rahoittajana Sote tulisi olemaan.

Viime vuosina yksityislääkäripalvelujen käyttö on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Sitä valinnanvapaus ym houkuttimet yrittää korjata.

Yksityissektorin keskittyminen on ollut viime vuosina huimaa. Suomessa isot palveluntuottajat ovat ostaneet pienempiä kilpailijoita markkinoilta, Terveystalo, Mehiläinen, Pihlajalinna, Attendo. Osa on jo ulkomaisessa omistuksessa. Myös lääkkeiden, rokotteiden ja terveysteknologian keskittyminen suurille kv-yrityksille on kiihtynyt. Tämän kaltainen keskittyminen on nostanut hintoja huomattavasti.

Miten turvata kattava, oikeudenmukaainen terveydenhoito

Ihmisen terveys on turvattava kehdosta hautaan. Sama taho hoitaa kaiken: ennaltaehkäisyn, avo- ja sairaalapalvelut niin perus- kuin erikoishoidon. Iso ongelma on suurten markkinoita hallitsevien yritysten toiminta, ne aiheuttavat voitontavoittelullaan terveydenhoidosta todella kalliin.

So ja te kuuluvat yhteen

Helsingin vanhusneuvoston jäsen Olli Salin, joka toimi vuosia Helsingin sosiaalipäivystyksen päällikkönä oli huolissaan siitä, että sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut nähdään toisistaan liiaksi erillisinä. Ihminen on kokonaisuus ja kokonaisuuden hoitaminen vaatii molempia yhtäaikaisesti hyvän hoidon saavuttamiseksi.

Eritysesti ihmiset joilla on vanhuuden tai vamman tai muun ongelman takia vaikeuksia saada palveluita on otettava paremmin huomioon jotta he saavat heille lakisääteisesti määrätyt palvelut.

Esimerkiksi Vantaalla on jo pitempään ollut ongelmia mm. lastensuojelussa. Myös vantaalaiset vammaiset ovat jatkuvasti osoittaneet tyytymättömyyttä palvelujen järjestämiseen ja laadun heikkenemiseen.

Salin totesikin, että palveluissa on kuntakohtaisia eroja, vaikka näin ei pitäsi olla.

Keski-Uudenmaan kokemuksia ja palvelujen rahoitus

Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä ja Pornainen muodostivat soten kokeilualueen, Keusoten. Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Olli Savela tarkasteli kokeilun tulosta.

Kokeilussa oli mukana neljä yksityistä terveysyritystä julkisen sektorin lisäksi. Asiakas ( potilas ) sai kirjautua minkä hyvänsä terveystuottajan asiakkaaksi. Yksityisille yrityksille maksettiin kapitaatio-mallin mukaisesti korvausta, eli heti kun asiakas oli kirjautunut asiakkaaksi alkoivat asiakasmaksut kilistä kassaan, riippumatta siitä käyttikö asiakas palveluita lainkaan.

Kokeilu nosti kuntien terveysmenoja selkeästi. Erityisesti erikoissairaanhon kulut nousivat kokeilukunnissa eniten koko maassa. Se johtunee yksityisille maksetusta kapitaatio-mallista. Yksityiset terveysyritykset hoitivat mielellään vain “helppoja” kannattavia tapauksia, mutta vaikeimmat tapaukset lähettiin erikoissairaanhoitoon mahdollisimman nopeasti. Valinnan vapaus näin toteutettuna tulee kunnille kalliiksi.

Vammaisilla paljon toiveita sote-uudistukseen

Uudenmaan CP-yhdistyksen sosiaalietuusneuvoja Aura Kaskisydän kertoi hyvinkin traagisin esimerkein vammaisten vaikeuksista saada heille lain takaamat palvelut.

Vammaisten asemaa tulisikin vahvistaa uudessa sotu-ratkaisussa, parantamalla palveluja ja taakaamalla ne kaikille. Ihmisarvoinen elämä on suotava myös vammaisille. Vammaiset eivät ole syypäitä tilanteeseensa.

Sote-ratkaisun valmistelu ja mitä on tehtävä

Illan viides alustaja toimittaja Yrjö Hakanen kävi läpi sote-hankkeen suunnittelun aikataulua ja selvitettäviä asioita. Sote-ratkaisuun liittyy laaja joukko selvityksiä sekä mittava lakipaketti. Uusia lakeja säädetään 40 ja yli 100 lakia korjataan soten vuoksi.

Selvittelyn alla on vielä ehdotettu Uudenmaan-Helsingin erillisratkaisu. Vielä selvitetään kuntien roolia palvelujen tuottajina. Muillakin kunnilla saattaisi Helsingin lisäksi olla kiinnostusta tuottaa palveluita ertityisesti perustason sote palveluiden liittämiseksi kunnan muuhun toimintaan. Auttamaan erityisesti ennaltaehkäisevää toimintaa.

Missään muussa maassa ei ole siirretty kaikkia soten peruspalveluja kunnilta maakunnille. Miten toteutuvat palvelujen tarvitsijoiden ja käyttäjien osallisuus, vaikutusmahdollisuudet ja mahdollisuus valvoa oikeuksiaan maakuntatasolla.

Tuleeko lisää rahaa palvelujen parantamiseen ja kasvaviin palvelutarpeisiin (mm. väestön ikääntyminen)? Vrt. hallituksen linjaus, että ansiotuloverotus ei kokonaisuutena saa kiristyä. Kun menot nyt vaihtelevat kunnissa, tasataanko niitä leikkaamalla Uudeltamaalta?

Maakuntavaalit

Lakiesitystä ei vielä ole.
Tarkoitus on pitää maakuntavaaleja kuntavaalien yhteydessä. Oikeusministeriön mukaan ei ehdi 2021 huhtikuun kuntavaalin yhteyteen. Ehkä 1. vaalit 2022 erikseen?
Sote-uudistus on kesken kuntavaalien aikaan. On kuntavaalin keskeisiä teemoja: miten käy lähipalvelujen? Miten vaikuttaa kuntien rahoitukseen?
Maakuntavaltuustojen mahdollinen koko Sipilän hallituksen esityksen perusteella:
Helsinki 89 (todennäköisesti nykyisen kaupunginvaltuuston koko 85)
Länsi-Uusimaa 79
Vantaa-Kerava 69
Keski-Uusimaa 69
Itä-Uusimaa 59

Mitä on tehtävä?

Sotesta on puhuttava kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa. Paikallisiin lehtiin ja sosiaaliseen mediaan asiaa valmisteluista ja vaatimuksia oikeista parannuksista terveuydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin. Yhdistää keskustelu sote-uudistuksesta kunkin kunnan/alueen konkreettisiin kysymyksiin. Esimerkiksi Helsingissä nyt esillä 1 – 2 terveysaseman ulkoistaminen yksityiseksi bisnekseksi.

Tikkurilassa pidetyn tapaisia tilaisuuksia kaikkiin Uudeellemaalle suunniteltuihin sote-alueille.

Aktivoitava palveluja paljon käyttäviä kansalaisjärjestöjä tekemään aloitteita, esim. eläkeläisjärjestöt, vammaisjärjestöt, Tapaturma ja Sairaus Invalidit.

Sote-alan ammattiliitoissa ja osastoissa esityksiä, erityisesti rahoituksen
lisäämisestä.

SKP:n Helsingin ja Uudenmaan piireille yhteinen kannanotto kevään aikana.