Vantaan talous- ja velkaohjelma jatkuu

Kaupunginjohtaja Kari Nenosen Vantaalla olo on ollut yhtä talous- ja velkaohjelmaa. Ja sellaisena se tulee jatkumaankin, siitä pitää huolta yli miljardin velkataakka.

Soteratkaisussa piilee riskejä
Vaikka Sote ratkaisu ei vielä vaikuta vuoden 2017 talousarvioon on kaupungin johto jo yrittänyt hahmotella tulevan ratkaisun vaikutuksia.
Selvää tulee olemaan, että terveys- ja sosiaalipalvelut siirtyvät maakuntahallinnon hoidettaviksi, mutta miljardin velat jäävät.

Kunnallisvero säilyy nykyisellään, 19 prosentissa

Vaikka veroäyri säilyy ennallaan ja väestö kasvaa useammalla tuhannella, arvioidaan verotulojen laskevan.
Kiinteistöveroon tulee pieniä muutoksia johtuen valtion päätöksistä.
Uutta lainaa ei kuitenkaan arvioida tarvittavan vuonna 2017 vaikka budjetti on laadittu n. 50 miljoonaa euroa tapiolliseksi. Vantaa tulee saamaan valtiolta esimerkiksi Kehä III:n rakentamiseen lainattuja rahoja takaisin, niillä katetaan alijäämä.

Investointeihin käytetään hiukan enemmän kuin aikaisemmin on linjattu. Väestön kasvu edellyttää uusien päiväkotien ja koulujen rakentamista ja koulurakennusten homeongelmat pakottavat myös yllätyksellisiin uusinvestointeihin.

Talousarvion julkistustilaisuudessa vantaalaisten palveluiden vakuutettiin pysyvän hyvällä tolalla, sen jokainen voi arvioida vuoden mittaan käyttäessään palveluita.
Palveluiden yksityistäminen jatkuu edelleen, yksityisiltä palvelun tuottajilta ostetaan yhä enemmän palveluita. Uusia palveluseteleitä otetaan käyttöön. Ostopalveluihin käytetään yhteensä
647 milj. euroa , joka on suurin yksittäinen menoerä. Tästä kehityksestä on käyty ideologista kädenvääntöä, mutta kokoomuksen yksityistämislinja tuntuu jyräävän.
Toiseksi suurimpana menoeränä on henkilöstön palkat.
Henkilöstön palkkamenot tulevat solmitun Kilpailukyky-sopimuksen takia alenemaan.
Palvelutuotantoa luvataan kehittää. Tietotekniikka on kehityksen kärjessä. Vuoden 2017 aikana tulee mahdolliseksi mm. lääkäriaikojen varaaminen netissä.