Vantaan taloussuunnitelmasta 2017-2020 ei apua palveluiden paranemiselle.
Vantaan kaupunginhallituksen taloussuunnitelman 2017-2020 lähtötavoitteet:
TIEDOTE 2.5.2016
VANTAAN KAUPUNGINHALLITUS
Taloussuunnitelma tehdään niukan kasvun perusteella
Kaupunginhallitus hyväksyi taloussuunnitelman 2017 – 2020 laadintaperusteet. Kuntatalouden näkymät arvioidaan vaikeiksi lähivuosina. Paineet toimintamenojen kasvuun ovat suuret, vantaalaiset ikääntyvät, maahanmuutto lisääntyy ja työmarkkinatilanne on edelleen heikko. Palvelutarpeet kasvavat, mutta verotulojen kasvu on jäämässä vaimeaksi. Lisäksi hallitus leikkaa valtionosuuksia.
Vantaa jatkaa talous- ja velkaohjelmaansa vuoden 2017 ajan. Ohjelma sisältää muun muassa palveluverkkojen tarkastelua, kuten tilojen yhteiskäyttöä ja tilajärjestelyjen tehostamista sekä henkilöstömenojen hallinnan. Lähtökohtana on, ettei henkilöstömäärä kasva vuoden 2016 tasosta. Vuoteen 2020 mennessä nykyisestä henkilöstöstä jää eläkkeelle tai eroaa arviolta 27 prosenttia, mikä antaa mahdollisuuden järjestellä tehtäviä uudella tavalla. Käyttötalousmenojen vuosittainen kasvu on enintään 1,5 prosenttia ja investoinnit 90 miljoonaa euroa.
Vantaan taloussuunnitelman kehykset lupaavat vantaalaisille kovia aikoja.
Tämä merkitsee vantaalaisten palveluiden heikentämistä?
Valtion vaikutus kunnan talouteen on ratkaisevaa. Kunnan talousarviosta valtaosa menee lakisääteisten tehtävien hoitoon. Kunnan omassa harkinassa talousarvion varoista on aivan muutama prosentti. Valtionavun suhteellista osuutta vähentämällä kuntia pakotetaan nostamaan palveluidensa hintoja tai huonontamaan (tekemään halvemmalla) palveluitaan ja leikkaamaan sosiaalietuuksia.
Lasten päivähoidon ryhmäkoot, opetusryhmien koot kouluissa, kotihoidon tuen leikkaaminen, vammaisten palveluiden esim. kuljetus leikkaaminen ovat esimerkkejä palveluiden huonontamisesta joita säästöiksi kutsutaan.
Oman ryhmänsä muodostavat yksityistettävät palvelut.
Asukasmäärän voimakas kasvu ja väestön ikääntyminen vaatisi henkilökunnan lisäystä
Taloussuunnitelma tavoittelee lisääntyvien tehtävien hoitamista henkilökuntaa lisäämättä, työtapoja ja työmenetelmiä parantamalla. On hienoa jos työtapoja pysytytään oikeasti kehittämään, mutta monet varsinkin sosiaalipuolen tehtävät vaativat asiakkaan ja henkilökunan kohtaamista. Tehtävien laatu vaatisi henkilökunnan lisäystä.
Veroarvio pettää
Juuri pidetyssä Vantaan päättäjien talousseminaarissa kaupunginjohtaja totesi, että suunniteltu verokertymä ei täyty vaan veroihin jää noin 85 miljoonan euron vaje budjetoituun.
Vaje on suuruudeltaan noin kahden veropenin suuruinen. Miten käy kunnallisveron?
Tällaisen summan säästäminen palveluissa ei ole mahdollista.
Vaihtoehdoiksi jää velan lisääminen tai veronkorotus.
Voimakas kasvu aiheuttaa etupainotteisuutta
Voimakas asukaslisäys kysyy kunnalta satsauksia. Uusille asukkaille on rakennettava kunnallistekniikkaa, lastenpäiväkoteja, kouluja ja tarjottava palveluita jonkin aikaa ennen kuin uudisasukkaat alkavat maksaa kunnalle veroja.
Tilannetta ei hallita vain kuntien keinoin
Käynnissä oleva hyvinvointivaltion alasajo vaatii talouspolitiikan muutosta valtion tasolla.
Kuntien liikkumavaralla ei kehitystä käännetä.
