Vantaan kaupungin velan aiheuttama vuotuinen korkomeno on yksi kaupungin omista päätöksistä ja tekemisistä riippumaton talouden muuttuja. Se on myös jokavuotinen ”uhkatekijä”, millä kaupungin talouden virkamiesjohto pelottelee päättäjät eli valtuuston pysymään kaupungin talouden kuristusohjelmassa eli Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmassa (TVO).

Yleisestä alhaisesta korkotasosta johtuen suurikaan velka – Vantaalla 1 000 miljoonaa euroa – ei aiheuta korkomenoa enempää kuin noin 10 miljoonaa euroa tänä vuonna. Se on noin puolet kuluvan vuoden talousarvioon kirjatusta.

Tässä yhteydessä voi vain ihmetellä niitä uhkakuvien maalailijoita, jotka ovat ottaneet asiakseen selittää tuon kokomenon olevan jonkinlainen mörkö ja vievän Vantaan suoraan valtion ohjaukseen ja holhoukseen. Vai mitä pitäisi nyt ajatella esimerkiksi Vantaan Sanomien päätoimittajan viime vuoden (2013) kesäkuussa lehtensä pääkirjoituksessa esittelemästä ”laskelmasta”, jonka mukaan kaupungin rahoituskulun (korkomenot) pitäisi nyt alkaa olemaan 100 (sata) miljoonan tasolla.

Vihreän valtuustoryhmän johtaja ilmoitti ”uutisen” tänä syksynä valtuuston ensi vuoden (2015) budjettikeskustelussa: kaupungin korkomenot tulevat ensi tai viimeistään seuraavana vuonna (2016) nousemaan 55 miljoonaan euroon! Tuon tason korkomenot edellyttäisivät korkotason olevan viimeistään ensi vuonna noin 4,5 – 7,5 prosenttia.

Mistä maailmasta tällaiset laskelmat ja ennusteet tulevat? –kysyin vastineessa VS:n päätoimittajalta, mutta jäin vastausta vaille.

Kaupungin talouden virkamiesjohto varoittaa virkansa puolesta suurehkoon velkaan liittyvistä vaaroista, mutta mikä mahtaa olla näiden toisten tahojen missio, se perimmäinen sanoma, jota he ovat välittävinään kaupunkilaisille näillä harhaisilla ”talousopeillaan”?                                                                                                                                                                     Jos nimittäin tuollaiset hatusta vedetyt ennusteet olisivat realistisia – tai edes oikean suuntaisia, olisi Vantaa tosiaan valtion ohjauksessa oleva kriisikunta. Mikään makrotalouden indikaattori ei osoita nyt eikä aivan lähitulevaisuudessa julkistalouden rahoituksen korkotason nousua nykyisestä 1-2 prosentista.

Vantaan rahoitustuotot tulevat tänäkin vuonna olemaan noin kaksi kertaa suuremmat, kun rahoituskulut. Eli Vantaa ”nettoaa” rahastoistaan ja sijoituksistaan tuplaten sen, mitä maksaa velastaan korkoja.