Viime perjantaina (17.10.) vietettiin jokavuotista YK:n Kansainvälistä köyhyyden vastaista päivää. Suomessa päivä tunnetaan ehkä parhaiten Asunnottomien yö – tapahtumista. Vantaalla tapahtuman teemana oli tänä vuonna Kahtia jakautuva yhteiskunta.
Suomessa on noin 7500 asunnotonta, heistä pääkaupunkiseudulla noin 5200, heistä on alle 25-vuotiaita noin 1200. Vantaalla asunnottomia on runsas 500, heistä nuoria runsas sata.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn maan hallitus kehitti niin sanotun nuorisotakuun. Päällimmäinen ajatus tuossa kokonaisuudessa on työ-, koulutus- tai harjoittelupaikan takaaminen nuorelle mahdollisimman nopeasti näistä ihmisen elämän kannalta hyvin tärkeistä osa-alueista paitsi jäävälle. Kunnat ovat velvoitetut hoitamaan tämän takuu-ajatuksen käytännössä.
Nuorisotakuun on todettu toimivan kuitenkin vain osittain alkuperäisen idean mukaisesti. Itse lakien säätäjätkään eivät osaa sanoa, mihin ongelmaryhmien kategoriaan kuuluvat ne ”pudokkaat”, joita on selvityksissä todettu olevan edelleen huolestuttavan paljon.
Asuminen omassa asunnossa on siinä määrin tärkeä asia kenen tahansa elämässä, että sen järjestyminen on edellytys sille että ihminen on täydessä valmiudessa ottamaan vastaan esimerkiksi koulutus- tai työharjoittelupaikan. Nuorisotakuu-kokonaisuuteen olisi pitänyt sisällyttää työuraan liittyvien osa-alueiden lisäksi asumisen asiallinen järjestäminen.
Asian voisi hoitaa vastaavalla tavalla, kuin tehtiin äskettäin hallituksen ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestelyä ja rakentamista koskeva niin sanottu MAL-sopimus. Tällä sopimuksella kunnat sitoutuvat kaavoittamaan asuntorakentamista varten tonttimaata 16 000 asuntoa varten vuosittain. Korkotuettu valtion takaama lainoitus on se rahoituspohja, millä sopimuksen edellytykset olisi tarkoitus toteuttaa. Sopimuksen mukaisissa, valtion tukemissa asuntohankkeissa käytetään lisäksi porkkanana niin sanottua käynnistysavustusta. Se on 5 000 – 10 000 euroa per aloitettu uudisasunto. Koska valtion asuntorahaston vuosittaista määrärahaa on viime vuosina jäänyt käyttämättä, voisi siitä olla osa ”korvamerkittyä” rahaa, mikä kanavoitaisiin pk-seudun kuntien omistamille vuokra-asuntoyhtiöille (HEKA, VAV, Espoon Kruunu) ja kunnat olisivat erillisellä sopimuksella velvoitetut rakentamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja nimenomaan nuorille. Kuntien kontollahan tämän asian hoitaminen kokonaisuudessaan kuitenkin on.
Unto Nikula, Asukasliiton hallituksen jäsen, Asola
Vantaalla vietetyn Asunnottomien yön tapahtumiin 17.10.2014 sisältyi myös asunnottomuutta käsittelevä paneelikeskustelu. Vantaalaisista puolueista asunnottomuus kiinnosti vain viittä puoluetta, mm. Perussuomalaiset ja SDP loistivat poissaolollaan.
Tutustu keskusteluun tästä.
