Vuosikate kuvaa, kuinka paljon kunnalla on käytettävissä rahaa toimintatuottojen, toimintakulujen, verotulojen, valtionosuuksien sekä rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen. Vuosikate on käytettävissä investointien rahoittamiseen.
Vantaa on pääkaupunkiseudulla vuosikatteiden vertailussa hyvää keskitasoa. Koko maan vertailussa Vantaa on taloudeltaan keskimääräistä vahvempi. Velkaahan kaupungilla on toki runsaasti, mutta tämä johtuu Vantaan muita kovemmasta investointiohjelmasta. Kehärata-kokonaisuus pitää sisällään kaksi kokonaan uutta kaupunginosaa (Leinelä ja Kivistö). Asuntoja näille uusille asuinalueille rakennetaan runsaat kolmekymmentä tuhatta (30 000).
Grafiikassa pääkaupunkisseeudun kuntien vuosikatteet. Vantaa on hyvää keskitasoa.
Vuoden 2012 vuosikate Vantaalla oli 312 euroa/jokainen asukas. Investointeihin jäi siis noin 63 miljoonaa euroa. Tuo summa oli Vantaalla käytettävissä vuonna 2012 yli kaikkien käyttötalouden menojen.
Kommentti:
Vaikka Vantaan kaupungilla on runsaasti velkaa (4 600 euroa/asukas), ei tämä – julkisen talouden luonteesta johtuen – merkitse kaupungin ajautumista minkäänlaiseksi kriisikunnaksi. Päinvastoin, Vantaa esimerkiksi osallistuu koko ajan muiden Suomen kuntien käyttötalouden menojen kustannuksiin kymmenillä miljoonilla euroilla niin sanotun verontasausrahaston kautta. Tuon rahaston kautta vauraammat kunnat ”auttavat” heikomman tulotason alueita.
Väestö ikääntymisestä huolimatta Vantaan väestön ikärakenne, työpaikkaomavaraisuus ja voimakkaan investointirakentamisen myötä tuleva asukasmäärän kasvu ja yritystoiminnan lisääntyminen antavat kaupungille hyvän tulevaisuuden näkymän.
Nämä jo toteutuneet ja lähitulevaisuudessa toteutuvat positiiviset kaupungin taloutta kuvaavat niin sanotut talouden tunnusluvut osoittavat Vantaan päättäjien taholta joko vääränlaiseen tilannearvioon perustuvaa harhakäsitystä tai tietoista pyrkimystä hyvinvointipalveluiden alas ajamiseksi ulkoistamisten ja yksityistämisten kautta.
Vantaan valtuusto teki vuonna 2012 päätöksen ns. Talous- ja velkaohjelmasta (TVO). Tuo ulkopuolisen konsultin laskelmiin perustuva, kaikkea päätöksentekoa kaupungissa sitova ohjelma on lähtökohtaisesti rakennettu ns. uusliberalistisen ideologian mukaisesti julkisen sektorin supistamiseksi eli kaupungin palvelurakenteen rapauttamiseksi ja asukkaiden ohjaamiseksi yksityisten palveluiden asiakkaiksi.
Tuon ohjelman toteutus on jo käytännössä merkinnyt päätöksiä mm. koulujen, nuorisotilojen, yms. lakkauttamisista. Näihin toimiin ei Vantaan päättäjiä pakota mikään korkeampi taho, eivätkä talouden kehitystä kuvaavat tosiasiat osoita kaupungin tilannetta niin huonoksi, kuin virkamiesjohtajat ja Vantaan kärkipoliitikot antavat ymmärtää.
Unto Nikula
SKP:n Vantaan kaupunkijärjestö
