Kuntauudistus sai taas vettä myllyyn, erityisesti pääkaupunkiseudulla, kun kuntaministeri Henna Virkkunen julkisti suunnitelman pääkaupunkiseudun kuntarakenteesta.
Kuntien lukumäärää ollaan koko Suomessa karsimassa kovalla kädellä.
Kuntaministeri Virkkusen mukaan pääkaupunkiseudulle muodostettaisiin neljä kuntaa nykyisten kolmentoista sijaan.
Uudistuksen lähtökohdat ja tavoite ovat enemmän tai vähemmän epämääräiset.
Kuntien päätehtävä on hoitaa asukkaidensa lähipalvelut: Terveydenhoito vaativimpaa hoitoa lukuun ottamatta, sosiaalipalvelut, koulupalvelut sekä tarjota asukkaille vapaa-aika ja kulttuuripalveluja. Eikö lähtökohtana silloin pitäisi olla näiden palveluiden joustava ja järkevä tarjoaminen. Useissa tutkimuksissa on todettu, että parhaiten palvelut pystytään tuottamaan noin 20 000 asukkaan yhteisöissä. Mahdollisimman suurten kuntien muodostaminen ei tätä taustaa vasten tunnu tarkoituksenmukaiselta. Väkisinkin joutuu kysymään onko hankkeella jotain muita tarkoitusperiä? Pyritäänkö suurkunnilla luomaan markkinoita suuryhtiöille?
Jo nyt suurimmissa kaupungeissa tulisi muodostaa kaupunginosavaltuustoja jotka huolehtisivat oman alueensa palveluista ja joille annettaisiin tarvittavat varat tehtävien hoitoon. Esimerkiksi Vantaalla voitaisiin aluetoimikuntia kehittää tähän suuntaan.
Joillekin suuralueille, kuten pääkaupunkiseudulle, tarvitaan demokraattinen, vaaleilla valittu elin, esimerkiksi metropolivaltuusto, jonka tehtäväksi tulisi alueen kaikkia kuntia koskettavat tehtävät joita ei kuntakohtaisesti voida ratkaista kuten liikenne ja kaavoitus sisältäen asuntorakentamisen.
