Vantaan sivistystoimen taloudesta 2013

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelma hyväksyttiin.
Käyttösuunnitelma 2013 on valmisteltu toteuttamaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmaa. Myöskin sivistystoimen osalta se merkitsee leikkausten toimeenpanemista.
Vantaan tasapainottamis- ja velkaohjelma valmisteltiin kaikille hallinnonaloille juustohöylä menetelmällä. Se merkitsi sivistystoimen, siis koulujen, päiväkotien ja kulttuurin määrärahojen supistamista.
Juustohöylä menetelmä järkevän saneerauksen keinona on varsin kyseenalainen. Esimerkiksi Vantaan sivistystoimessa se merkitsi yli yhdeksän miljoonan euron leikkauksia, supistuksia ja heikennyksiä koulutuksessa. Samanaikaisesti valtio suuntaa Vantaalle yli kaksi miljoonaa euroa erityisavustusta huonojen oppimistulosten ja kouluolojen kohentamiseen. Tällaisessa tilanteessa koulutusmäärärahojen supistaminen osoittaa Vantaan päättäjien täydellistä ymmärtämättömyyttä.

Lauri Leppänen ja Viljo Holopainen nimesivät vuonna 1970 kirjoittamansa kotiseutuopin oppikirjan: Helsingin maalaiskunta Vantaanjoen vauras pitäjä. Nykyään pitäisi kotiseutuoppi nimetä tyystin toisin. Helsingin maalaiskunta muuttui kauppalaksi 1972 ja kaupungiksi 1974.

Tehtävät toimet verhotaan seuraaviin hämääviin otsakkeisiin:
– toimialalla jatketaan hallinnollisten tehtävien rationalisointia eläkkeelle jäämisten yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että uusia toimihenkilöitä ei palkata eläkkeelle siirtyvien tilalle, vaan jäljelle jäävien työmäärää lisätään.
– yksityisten päivähoitopaikkojen lisäämiseksi otetaan käyttöön starttiraha ja yksityisen hoidon kuntalisää nostetaan. Tämä tarkoittaa, että yksityistämistä edistetään oikein uusilla tukimuodoilla.
– palvelujen määrää ja paikkoja tarkistetaan. Tässä toiminnan leikkaaminen on tarkistamista.
– investointeja myöhennetään. Tämä tarkoittaa, että tarpeelliset koulu- ja päiväkotirakentamiset lykätään.
– rakenteellisia muutoksia selvitetään. Tässä pyritään lopettamisilla ja yhdistämisillä lisäsäästöihin.
– toimistotiloja tiivistetään. Tässä ei kerrota, että henkilöstöä vähennetään siinä määrin, että pienemmillä toimistotiloilla tullaan toimeen. On tietysti järkevää sovittaa tilat aina toiminnan mukaan.
Kulttuurin puolella asiat esitetään selvemmin:
– henkilöstövähennyksiä
– palveluiden ja palveluverkon karsiminen
– avustusmäärärahojen leikkauksia.

Sivistystoimen kokonaismenot 426 177 000 eur.
Tuloja sivistystoimeen on budjetoitu 36 529 000 eur joten nettomenoksi muodustuu 389 648 000 eur.
Suurimmat tuloerät ovat: Varhaiskasvatus 19 351 000 (päivähoitomaksut), liikuntapalvelut 2 315 000 eur, ammatilline koulutus 2 100 000 eur, Aikuisopisto 2 082 000 eur.

Suurimmat menoerät ovat perusopetus 161 841 000 eur, lukio-opetus 22 284 000, ammatillinen koulutus 33 952 000, varhaiskasvatus (päivähoito) 146 339 000 eur, liikuntapalvelut 14 129 000 eur.
Kulttuuripalvelujen osuus on 5 090 000 eur ja nuorisopalveluiden 7 232 000.

Vantaalle syntyi vuoden 2012 alkupuolella “Näpit irti koulusta” liike joka lähti vastustamaan koulutuksen leikkaussuunnitelmia.
Liike järjesti toukokuussa valtuuston budjettikokouksen yhteydessä näyttävän mielenilmauksen. Lisäksi liike näkyi ja vaikutti sosiaalisessa mediassa. Painostus tuotti tulosta. Suunnitellut 100:n kouluavustajan irtisanomiset peruttiin. Silti sivistystoimesta leikattiin yli yhdeksän miljoonaa eur. Monet koulutuksen ammattilaiset arvioivat, että näitä leikkauksia paikataan tulevaisuudessa huomattavasti kalliimmilla toimilla.
Näpit irti koulusta liike ja lasten vanhemmat tulevat seuraamaan tilannetta ja varmasti tarttumaan asioihin uudestaan entistä isommalla joukolla. Myöskin Vantaalle perustettu Vantaan Vapaaehtoiset Valvojat – Watchdogit seuraa Vantaan toimia, myös koulutusta, ja tiedottaa asioista sekä innostaa ihmisiä vaatimaan oikeuksiaan.

 
 

Vastaa