Valon tie
Ihanan paisteen alla,
kesän kauneudessa
en tahtoisi olla murheellinen,
en soisi mieleni olevan apea, alakuloinen.
vaikka auringon säteet
lämmittävät mieltä ja sielua
ei iloa, ei onnea voi omia
ei vaikka aurinko kuiskii säteillään:
“rakas ihminen etkö tunne lämpöä säteissäni,
eikö valoni piristä mieltäsi”
Anna ilon tulla sydämeen
anna sen pakahduttaa mielen
avaudu kaunista hohdetta päin,
anna itsellesi lupa
iloita tästä kaikesta.
Valaise katseesi hohteella
muidenkin lähellä olevien mieltä
suo ystävillesi,
kaikille
rauhallinen mieli
liudenna pois läheistesi tuska
loitonna turmion tunne
murra rakkaan murtunut
iloton mieli
anna ystävän ulkoisesti olla
iloitse hänen vahvuudestaan
rakasta häntä sankarina
taistelun voittajana
anna ystävälle vahvuus selvitä
elämän myrskyissä
älä anna haaksirikon lannistaa
ohjaa ystävä elämän lähteelle
valon tielle
milla